Ihmiset ovat digitalisaation polttoaineen, eli datan, tuotantoyksikköjä 

Kehittyneen tietoyhteiskunnan keskeisiä fundamentteja ovat: ihmiset ja luonto; ympäristö ja infrastruktuuri; tieto ja informaatio; vuorovaikutus ja kognitio; sekä vaihdanta eli talous. Sekä aika. Digitalisaatio liittyy vahvasti näihin kaikkiin. Vain luonto on enää digitalisoimatta. 

Digitalisaation fundamentteja puolestaan ovat teknologia, data – ja ihmiset. Teknologia ja data ei tee digitaalisuudesta ymmärrettävää, selkeää tai helppoa. Eikä haastavaa, sekavaa tai vaikeaa. Me ihmiset teemme. Otamme digitaalisuudesta sen, mikä siinä on ylivertaista: nopeuden; ja lisäämme hankalimman: itsemme. Me, ihmiset teemme digitaalisuudesta ymmärrettävän tai haastavan; selkeän tai sekavan; helpon tai vaikean.

Ihminen on digitalisaation hankalin komponentti.

Tiedostamattomia ja tietoisia valintoja

Ihmisen toiminta on tiedostamattomia ja tietoisia havaintoja, päätelmiä ja valintoja. Ihmisen tietoinen toiminta perustuu aina jonkinlaiseen arvioon siitä, mikä on tavoittelemisen arvoista.

Digitalisaation yhtälössä ihminen on epävarmuutta ja epäjatkuvuutta luova tekijä; epästabiili ja vaikeasti ennakoitava. Toiminta voi olla samaan aikaan tarkoitushakuista ja irrationaalista. Tavoitteellista ja hetken mielijohteesta tapahtuvaa. Itsenäiseen päätöksentekoon perustuvaa ja vaikutukselle altista. Tottumuksien ohjaamaa ja impulsiivista. Merkityksiä etsivää ja pinnallista. Tunteeseen nojaavaa ja rationaalisesti perustelevaa. Itseä koskevaa ja sosiaalisesti huomioivaa.

Tadaa .. sinä olet dataa !

Digitalisoidun kulutusyhteiskunnan syövereissä näiden inhimmillisten valintojen yksittäiset jäljet tallentuvat tapahtumiksi. Yksittäisistä tapahtumista kertyy joukko tapahtumatietoja. Näistä, yksittäisistä inhimmillistä valinnoista kertyvää tapahtumajoukkoa kutsutaan digitalisaatiossa dataksi. Voi sanoa, että ihminen on modernin kulutustietoyhteiskunnan moottorin – digitalisaation – polttoaineen, eli datan, tuotantoyksikkö.

Digitalisaation polttoaineen tuotantoyksikkö.

Data on inhimmillisiä päätöksiä

Mitä kahvia olet juonut viimeisen 12 kuukauden aikana. Kuinka monta matkaa teet paikallisjunalla viikoittain. Millä asemalla tankkasit edellisen kerran autosi. Käytitkö kanta-asiakakorttia tankatessasi. Kuinka paljon syöt lihaa vuodessa. Kuinka usein matkustat ulkomaille. Mitkä ovat lentopisteesi. Ostiko matkan matkatoimistosta vai lentoyhtiöltä. Kuinka usein sairastat. Oletko saanut lavantautirokotuksen sarjan kolmannen ja viimeisen rokotuksen. Minkä kirjan kuuntelit viimeeksi äänikirjapalvelusta. Paljonko kulutat alkoholia. Kuinka monta imurin pussia ostat vuosittain. Juotko maitoa vai kaurajuomaa. Mikä on uskontosi. Oletko suorittanut asevelvollisuuden. Minkä elokuvan katsoit viimeeksi. Oletko ollut viittä metriä lähempänä koronalle altistunutta. 

Data on järjestymätöntä informaatiota vailla merkitysyhteyttä

Digitaalisaatio on kaikkialla modernissa tietoyhteiskunnassa, ja kaikesta mitä teemme digitalisaation syövereissä jää jälki eli dataa. Mutta tämä data on järjestymätöntä informaatiota vailla merkitysyhteyttä ja järjestystä. Kun tai jos tälle informaatiolle voidaan löytää selvä merkitysyhteys se muuttuu arvokkaaksi tiedoksi.

Informaatio muuttuu arvokkaaksi tiedoksi.

. . . . . .

Lue täältä lisää tiedosta
Mitä ovat neuronit?
Tutustu työnäytteisiini
Mikä on konsepti? Lue täältä