Mikä tekee digitaalisaatiosta haastavan?

Elämä tänään on monin tavoin sujuvampaa kuin aiemmin.

Laajamittainen yhteiskunnan digitalisoituminen on tuonut mukanaan monia elämää muuttavia ilmiöitä. Elämä tänään on monin tavoin erilaista ja useimmille meistä sujuvampaa ja monipuolisempaa kuin aiemmin, ennen digitalisaation aikakautta.

Toisaalta ei ole kovinkaan väärin sanottu, että digitalisaation kääntöpuolena on epätasarvon lisääntyminen yhteiskunnassa ja taloudessa. Kansalaisten näkökulmasta vaarana on syrjäytyminen tietoyhteiskunnan kehityksestä. Yrityselämässä täysin uuden osaamisen edellytykset eriarvoistavat yritysten menestymismahdollisuuksia. Kaikki eivät pysy eivätkä halua pysyä mukana kaiken digitalisoitumisessa.

Siksi sanotaan, että digitaalisuus on haastavaa. Väärin! Kun otamme digitaalisuudesta sen, mikä siinä on ylivertaista: nopeuden; ja lisäämme hankalimman: itsemme – niin se on haastavaa.

Teknologiakiihkossa kognitiosta huolehtiminen jää sivurooliin.

Teknologia ja data ei tee digitaalisuudesta ymmärrettävää, selkeää tai helppoa. Eikä haastavaa, sekavaa tai vaikeaa. Me ihmiset teemme. Ihminen tekee digitaalisuudesta ymmärrettävän tai haastavan; selkeän tai sekavan; helpon tai vaikean.

Tiedon yhdistely ja jäsentely; sekä tietokokonaisuuksien keskinäisten vaikutusten ja niiden välisen vaihdon ymmärtäminen mahdollistaa meille ihmisille kyvyn tulkita muita ihmisiä ja yhteiskunnan ilmiöitä.

Digitalisoitumisen ja teknologisoitumisen kiihkossa rajoitteemme vastaanottaa informaatiota unohtuvat, ja kognitiosta huolehtiminen on sivuroolissa. Mahdollisuutemme organisoida ja hyödyntää informaatiota, muodostaa uutta tietoa; sekä edellytyksemme toimia yhä monimutkaisemmaksi kehittyvässä tietoyhteiskunnassa ovat rajalliset. Ja se on haastavaa.

* ( kognitio ) Teko tai toiminta tiedon hankkimiseksi ja ymmärtämiseksi ajatusten, tunteiden, kokemusten ja aistien kautta.

Palveluiden ja ylipäätään yhteiskunnan toimintojen laajamittaisessa digitalisoimisessa on siis tärkeää ja välttämätöntä huolehtia myös digikansalaisten yhdenvertaisista mahdollisuuksista toimia alati monimutkaistuvassa tietotyhteiskunnassa. Eli siitä, että käyttäjät – me ihmiset – olemmme kykeneviä ottamaan uudet palvelut arkikäyttöön. Tähän asiaan on jo puututtu myös Europan Unionin tasolla. Tuore regulaatio palveluiden saavutettavuudesta määrittää minimitasot esimerkiksi julkisten verkkopalveluiden ja dokumentien luettavudesta.

Yhteiskunnan digitalisoimisessa on huolehdittava digikansalaisten yhdenvertaisuudesta.

Näihin asioihin sekä ylipäätään yhteiskunnan ja talouden ilmiöihin vaikuttaminen – eli niiden fundamenttien jäsentelyyn ja yhdistelyyn; sekä niiden väliseen tiedon vaihtoon ja keskinäisiin vaikutuksiin perustuva suunnittelu ja organisointi jonkin asian kehittämiseksi – on palvelumuotoilua. Lue enemmän kognitiosta ja alvelumuotoilusta.

Kyvyt informaation jäsentelyyn ovat tarpeen kohtaamisissa.

Tiedon jäsentely ja organisointi on palvelumuotoilutyön ratioperusta; ja tieto on palvelumuotoilun kriittisin komponentti. Oikea, riittävä ja välttämätön tieto. Kyvyt sen jäsentelyyn, organisointiin ja muokkaamiseen ovat tarpeen kongnition eli vuorovaikutuksen ja emootion sekä lopulta toiminnan mahdollistamiseksi kohtaamisissa. Tieto ja vuorovaikutus yhdessä muodostavat palvelumuotoilutyön emootioperustan.

. . . . . .

Lue täältä lisää tiedosta.
Mitä ovat neuronit?
Sinä olet dataa.
Tutustu työnäytteisiini.

. . . . . .

Timo Keinänen on tutkimusmatkailija, konseptisuunnittelija, palvelumuotoilija, kirjoittaja, designer sekä art director.
”Kannattaa olla oma itsensä, sillä kaikki muut roolit ovat jo varattuja. Jos sinulla on tilaisuus kertoa mielipide, kerro omasi.” 

helloyes.fi -kirjoitukset edustavat vain omia mielipiteitäni.