Data on tämän päivän markkinointievankeliumi

Data on tämän päivän ”evankeliumi”; keskeinen uskonkappale, joka ohittaa kaiken muun uskomisen monilla elämänalueilla ja nyt etenkin markkinoinnissa. Taas – ja aina vain toistuvasti – olemme sen äärellä, että kollektiivisessa tietoisuudessamme on kerrallaan vain yksi paikka käsitykselle oikeasta markkinoinnin ismistä. Automaatio, mittaaminen ja konversiot. Usko vain vahvistuu. Jos et puhu näistä olet mennyttä historiaa.

Data on uusi lähde sosiaalisille kokemuksille

Data on parhaimmillaan, kun se säästää ihmishenkiä ja auttaa meitä esimerkiksi ottamalla taakkaa pois harteiltamme päivittäisissä rutiineissa; vapauttaen näin meille aikaa muuhun toimintaan, tai lepoon. Data on parhaimmillaan myös, kun se auttaa yrityksiä ja kansakuntia menestymään ja kasvamaan; luoden näin innovaatioita, vaurautta, työpaikkoja ja hyvinvointia. Data on parhaimmillaan myös kokonaan uusi lähde tuottavuudelle ja sosiaalisille kokemuksille.

Markkinoinnin näkökulmasta on selvää, että modernin teknologian keinot tunnistaa käyttäjä ja siitä johdetut mahdollisuudet viestien kohdentamiseen luovat huikeita näkymiä markkinointiin digitaalisissa kanavissa.

Massiivista asiakasdataa keräävät suuret kaupan ketjut kanta-asiakasohjelmineen, pienet toimijat omalla tai ostetulla asiakasdatalla, ja mediat omilla, jauhavat markkinoinnin automaatiolla asiakasviestintää, toimitettua sisältöä ja sisältömarkkinointia verkonkäyttäjien näkökentän täyteen. Mahdollinen skenaario tässä kehityksessä on, että riippumattoman ja vastuullisen sisällön määrä ja vaikuttavuus voi dilutoitua.

Uusi muuttuja on hallitsevassa teknologiassa tapahtuva siirtymä pois kolmannen osapuolen datasta verkonkäyttäjän tunnistamisessa.

Riippumattoman sisällön määrä ja vaikuttavuus dilutoituu

Digitalisaation fundamentteja ovat teknologia, data – ja ihminen. Ihminen on digitalisaation yhtälössä epävarmuutta ja epäjatkuvuutta luova tekijä; epästabiili ja vaikeasti ennakoitava. Inhimmillisyyttä on myös se piirre digitalisaatiossa, että datan hallinnoijan ja hyödyntäjän tarkoitusperät eivät aina ole puhtaan vilpittömät. Tätä ilmiötä olemme jo saaneet todistaa näkyvässä globaalissa mittakaavassa.

Käsityksemme vastuullisesta kehityksestä

Digitalisoidun tietoyhteiskunnan syövereissä inhimmillisten valintojen yksittäiset jäljet tallentuvat tapahtumiksi, eli dataksi. Tämä data on järjestymätöntä informaatiota vailla merkitysyhteyttä ja järjestystä. Kun tälle informaatiolle voidaan löytää selvä merkitysyhteys se muuttuu arvokkaaksi tiedoksi – joko hyvään tai vähemmän hyvään tarkoitukseen. 

Asiakastietojen ja käyttäjädatan kerääjillä ja hallinnoijilla on avainpaikka vaikuttaa valintoihimme kansalaisina ja kuluttajina; kuten myös käsityksiimme vastuullisuudesta ylipäätään sekä vastuullisesta kuluttamisesta ja vastuullisesta kehityksestä.

Massiivinen määrä käyttäjädataa ja asiakastietoja tuo myös toisen näkökulman vastuullisuuteen. Aivan tuoreeltaan ilmi tulleet tietoturvamurrot Suomessa, ja niiden myötä havahtumisemme vakavien väärinkäytösten mahdollisuuksiin ja jopa todennäköisyyksiin, tekevät datan keräämisestä ja sen hyödyntämisestä yhteiskunnallisesti herkän asian.

Otamme sen mikä digitalisaatiossa on ylivertaista; ja lisäämme hankalimman

Pari vuotta sitten voimaan tullut EU:n tasoinen regulaatio henkilötietojen keräämistä, säilytystä ja hallinnointia koskien on luonut harhan kestävästä yksityisyyden turvasta. Gdpr voi osoittautua nyt vain pelkäksi yleväksi periaatteeksi, kun tapahtui digitalisaatiossa kaikkein ennustettavin: otamme digitalisaatiosta sen mikä siinä on ylivertaista – nopeuden. Ja lisäämme hankalimman – ihmisen.

Vielä huonompaa on tiedossa, jos unohdamme sen hankalimman – ihmisen. Data ei pysy yksityisenä eivätkä yksityiset tiedot ole turvassa väärinkäytöksiltä, mikäli käytännöt elävässä elämässä eivät toteuta sitä, mitä lainsäädäntöön on kirjattu ja mitä eri toimioiden omat toimintaprotokollat edellyttävät.

Lue enemmän tiedosta
Sinä olet dataa
Mitä ovat neuronit?
Tutustu työnäytteisiini

. . . . . .

Timo Keinänen on tutkimusmatkailija, palvelumuotoilija, konseptisuunnittelija, kirjoittaja, designer sekä art director.

”Kannattaa olla oma itsensä, sillä kaikki muut roolit ovat jo varattuja. Jos sinulla on tilaisuus kertoa mielipide, kerro omasi.”

helloyes.fi -kirjoitukset edustavat vain omia mielipiteitäni.