Ihmisaivot eivät ole muuttuneet lainkaan 60 000 vuodessa

On olemassa sanonta “apinoida”, tarkoittaen toisen ilmeiden, eleiden tai tekojen toistamista. Sanonta kuvaa hyvin ominaisuutta meissä ihmisissä, jota ei aina tule ajatelleeksi evoluution osana.

Tiedätkin kenties, että ihmisen aivot ovat pysyneet muuttumattomina ainakin edeltävät 60 000 vuotta. Ja näin siitä huolimatta, että aivojemme on tiedepiireissä ajateltu olevan supermuovautuva järjestelmä.

Ihmistä ja simpansseja tutkimalla ja vertailemalla on voitu päätellä ja selvittää nk peilisolujen ( neuronit ) ja kokonaisen peilautumisjärjestelmän olemassaolo aivoissamme. Nisäkkäät peilaavat omissa aivoissaan toisten tekemisiä. Peilautumisjärjestelmä mahdollistaa empatian. Se myös ohjaa meidät käyttäytymään toisten tavoin. Mietippä tätä: miksi Sinä hyvin todennäköisesti haukottelet, jos vierustoverisi tekee niin ensin !

Muihin mukautuminen, niin tänään kuin ammoin, ollut myös tärkeä ominaisuus selviytymisessä. Käyttäytymällä samoin ja näyttämällä riittävän samalta kuin muut, on tullut hyväksytyksi osaksi yhteisöä.

Miksi hyvin todennäköisesti haukottelet, jos vierustoverisi tekee niin ensin?

Tiedostamaton käytösmalli on merkittävänä vaikuttimena esimerkiksi siihen miksi viestimet täyttyvät toinen toistaan muistuttavista ärsykkeistä. Ja tämän asian kanssa mm. meidät viestinnänsuunnittelijat on asetettu kamppailemaan. Viestit hukkuvat toistensa samankaltaisuuden sekaan. Mikään ei erotu. Syntyy ympäristö. Tilanne on sama, onko ympäristö sähköinen media tai lehden aukema tai vaikka elokuvan mainoskatko.

Modernissa tietoyhteiskunnassa välttämättömän tiedon ja tarjolla olevan informaation määrä kasvaa yhä kiihtyen. Se on johtanut siihen, että kykymme vastaanottaa informaatiota, ymmärtää ympäröivää maailmaa, ja edellytyksemme toimia yhä monimutkaisemmaksi kehittyvässä elämässä, on joutunut koetukselle.

Viestintäteknologian kehitys viimeisinä vuosikymmeninä ei muuta miksikään kymmenien tuhansien ja satojen tuhansien vuosien kehitysprosessia aivoissamme. Nykyinen viestintätulva on parhaimmillaan vasta saanut hereille supermuovautuvassa aivojärjestelmässämme sen kehityskulun, jonka seurauksia todennetaan vasta kauan meidän jälkeemme.

Ratkaisua kannattaa etsiä samasta paikasta kuin ongelmaa

Mutta tehtävä ei ole mahdoton. Ratkaisua kannattaa etsiä samasta paikasta kuin itse ongelmaakin – aivoista. Paljon pidemmän ajan takaa – kenties vielä siltä ajalta, kun emme ollet edes laskeutuneet puusta – periytyy toinen tärkeä aivojen ominaisuus, jota viestinnässä voi menestyksellä hyödyntää: ihmisen aivot ovat harjaantuneet erottamaan ympäristöstään poikkeamaa! Nopea liikahdus metsän reunassa on ollut merkki saaliin tai uhkaajan olemassaolosta; tuulen mukanaan tuoma vieras haju samoin jne.

Ihmisen aivoissa tapahtuu aktivointi nanosekunneissa, kun jokin asia on eri tavalla kuin muu ympäristö. Tätä on syytä käyttää hyödyksi. Ja tässä huipputason viestintä, markkinoinnin suunnittelu, palvelumuotoilu ja design ovat avainasemassa.

. . . . . .

Lue lisää tiedosta
Tutustu työnäytteisiini