Kyky kilpailla tarkoittaa, edellytyksiä tasavahvaan kilpailuun

Tasavahvojen osapuolten kilpailussa voittaja selviää yleensä vasta uuvuttavan kilpailusuoritteen jälkeen. Tai aiemmin kilpailun edetessä, mikäli osapuolista joku sortuu virheeseen tai väsyy matkalla tai jokin muu odottamaton tapahtuma antaa vastustajalle edun kilpailussa. Voi siis ajatella että kilpailukyky on eräänlainen pelilisenssi, joka itsessään ei vielä lupaa muuta kuin vain mahdollisuuden tavoitella paremmuutta.

Kilpailukyvyn sijaan – tai ainakin sen lisäksi – pitäisi olla kiinnostunut olemaan erilaisia ja parempia kuin muut ja mitkä asiat tuovat kilpailuetua suhteessa muihin. On siis oltava ominaisuuksia olla parempi kuin muut.

Asiakasdatasta kilpailuetua

Data on modernille tietoyhteiskunnalle kuten happi. Sitä on kaikkkalla, ja sitä on oltava kaikkialla.

Viime vuosina asiakasdata on tuonut tälläistä kilpailuetua edistyksellisille toimijoille. Detaljoitu tieto asiakkaiden ja verkonkäyttäjien tottumuksista auttaa suunnittelussa, ennakoinnissa, hinnoittelussa sekä parantaa tarkkuutta. Ja lisää asiakasuskollisuutta.

Mutta massiivinen asiakasdata ja kohdistaminen ei ole oikotie kuluttajan lompakkoon, mikäli ei ole asiakkaiden arvostusten kärkijoukossa. Dataa keräävien kaupan – suurten ja pienten – toimijoiden keskinäiset suhteet demokratisoituvat, koska kaikilla on pian sama data kaikista ihmisistä. Suuret ketjut kanta-asiakasohjelmineen, ja pienet perässä omalla tai ostetulla asiakasdatalla, jauhavat markkinoinnin automaatiolla mainontaa ja asiakasviestintää kanavat ja verkonkäyttäjien näkökentän täyteen.

Elämme viestintäkanavien yltäkylläisyydessä

Asiakas- ja käyttäjädatan määrä ei enää ole kilpailuetu. Elämme viestintäkanavien yltäkylläisyydessä lukuisiin mediakupliin erityneinä. Se jakaa kohderyhmiä aina vain pienempiin osiin ja kanaviin, ja luo siten alati uusia odotuksia markkinoinnin mikrokohdistamiseen ja sitouttaviin sisältöihin. Asiakasdatan laadulla on siten kasvava merkitys.

Kanavat täyttyvät toinen toistaan näkyvämmäksi pyrkivistä viesteistä, joissa ei aina ole mitään uutta tai arvoa lisäävää asiaa. Mikrokohdentaminen ei auta, jos asia ei kiinnosta tai sisältö ei puhuttele. Pian havahdutaan, että on taas kannattavampaa panostaa sisältöihin ja kohdistaa automaatiojärjestelmien budjetteja asiakkaiden palveluiden kehittämiseen, tarinalla sitouttamiseen ja vaikka käyttäjäkokemuksen parantamiseen.

Markkinointiteknologian kehityksen huipentuma – markkinoinnin automaatio – on luonut massiivisen harhan, että tunnistaminen ja kohdistaminen olisivat riittävät eväät moderniin markkinointiin. Kun kuluttajan näkökenttä mediassa tapetoituu esimerkiksi tarjouksista hankkia uudet talvirenkaat autoon – juuri, kun on hankkinut ne uudet talvirenkaat – ymmärtää, että vielä ei ole nähty parasta, mitä digitalisaatio voi markkinointiin tuoda. Pelkkään historiatietoon perustuva analytiikka ei tee markkinoinnista älykästä tai vastaanottajaa puhuttelevaa.

Markkinointi ei ole teknologiakysymys 

Lähes kaikki ovat tavoitettavissa verkossa, ja se on astronomisen huikea markkinoinnin potentiaali. Modernin markkinoinin mahdollisuudet pieniin osabudjetteihin, kohdentamiseen, vuorovaikutukseen ja mitattavuuteen ovat markkinoijan märkä uni.

Modernin markkinoinnin taktiset ilmiöt ovat arkipäivää. Eikä yksikään yritys tai brändi ole vakavasti otettava ilman edes yksinkertaista verkkopresenssiä. Verkkosivut, hakukoneoptimointi, hakukonemarkkinointi, vaikuttajamarkkinointi, sisältömarkkinointi ja natiivimainonta, sosiaalisen median markkinointi, dataohjattu markkinointi, markkinoinnin automaatio, inbound- ja outboundmarkkinointi, ctr, cpc, cpa, cpm, roas, kpi .. jne. Kokonaisuutena digitalisaatio voi olla myös markkinoinnin strateginen kehys.

Käyttäjädata on dokumentointia menneistä tapahtumista

Digitalisaatio markkinoinnissa antaa mahdollisuudet yhdistää käyttäjän tunnistaminen viestien kohdistamiseen. Mutta, kun tunnistamisen data tuottaa tyhmää kohdistamista automaatiolla, niin on helppo päätellä, että markkinointi ei kuitenkaan maaliviivalla ole teknologiakysymys.

Uudet kanavat avaavat huikeita näkymiä käyttäjädataan, joka on avain asiakkaan polun analysointiin ja ymmärtämiseen. Käyttäjädata on aina dokumentointia menneistä ja jo tapahtuneista asioista. Historiatietojen jalostaminen ymmärrykseksi ja tiedoksi puolestaan antaa mahdollisuuksia ennakointiin.

Elämme kuluttajien diktatuurin aikakautta

Kuluttamisen ekosysteemi ja asiakkaan maailma sekä tiedonhankinta ja ostopolku on valtaosin digitalisoitunut. Elämme kuluttajien diktatuurin aikakautta ja asiakas käyttää suuren osan aikaa ostopolusta tutkimalla saatavailla olevaa informaatiota. Usein kertynyt tieto on samaa tai jopa tarkempaa kuin myyjällä. Ei ole yhdentekevää, mitä informaatiota asiakas kohtaa polun eri vaiheissa, ja miten tämä informaatio on saatavilla. Ja kenen tuottamaa informaatio on; ja onko se tietoa, vai järjestymätöntä dataa vailla merkitysyhteyttä ja järjestystä.

Asiakkaan taluttamisessa ostopolulla eteenpäin tulee tarpeen kyky huolehtia kognitiosta*. Lue enemmän kognitiosta ja palvelumuotoilusta.

* ( kognitio ) Teko tai toiminta tiedon hankkimiseksi ja ymmärtämiseksi ajatusten, tunteiden, kokemusten ja aistien kautta.

. . . . . .

Lue enemmän tiedosta
Sinä olet dataa
Mitä ovat neuronit?
Tutustu työnäytteisiini