Markkinointi on aina ollut uusien ilmiöiden varhainen airut

Markkinointi on usein ollut varhainen airut, kun uudet asiat ja ilmiöt ovat tulleet tietoisuuteemme. Eikä markkinointi tänään ole poikkeus tästä.

Ei varmaankaan ole erimielisyyttä siitä, että puheet niin sanotun perinteisen markkinoinnin hiipumisesta eivät ole liioiteltuja eivätkä ennenaikaisia.

Mutta mistä kertoo se, että edelleen on tarvetta käyttää etuliitettä “digi”, kun puhumme digitalisaatiosta markkinoinnissa? Ajattelemmeko edelleen markkinointia digikanavissa erillisinä siiloina? Tätä esiintyi kyllä laajemmin ennen vuotta 2010, mutta että edelleenkin vielä 2020 -luvulla!? 

Olemmenko teknologian sokaisemia?

Mietitäänpä: haluammeko “digillä” vain ilmaista, että nyt tehdään tämän päivän modernia markkinointia? Vai onko tarvetta vähätellä “digin” taktista merkitystä markkinoinnin kokonaisuudessa? Vai olemmeko uuden teknologian ja uusien viestintäkanavien sokaisemia ja hämmentämiä niin, ettemme tunnista eri kanavien ja teknologioiden roolia markkinoinnin kokonaisuudessa?  

Jos digitalisaatiota markkinoinnissa täytyy ajatella erillisenä ilmiönä – digimarkkinointina – niin mitä sitten puolestaan on se muu “ei-digi-markkinointi”? Ja onko sellaista? 

Digi pertsassa

Mikä tekee esimerkiksi sanomalehdestä tai tv:stä tai vaikka ihan painetuista esitteistä vähemmän teknologista ja vähemmän digiä? Näiden tuotannot ovat olleet 100% digitaalisia ja erittäin kehittynyttä teknologiaa jo reilut parikymmentä vuotta. Siis jo paljon ennen tämän päivän digitaalisia medioita ja alustoja. Tv-lähetykset ja tuotannot eivät ole olleet mitään muuta kuin digiä vielä pidempään. Uutismedian tuottaminen nollapisteestä valmiiseen julkaisuun on 100% digitaalista tuotantoa ja julkaisemista. Sen prosessin sivutuote voi olla painettu lehti – vielä joillekin harvoille. Ja jos kukaan haluaa enää painettua esitemateriaalia, niin sisällön kirjoittamisesta kuvien kuvaamiseen; ja taitosta aina digitaalisesti painettuun läpyskään asti – kaikki on digiä koko matkan. Ja kaikkien näiden sisällöt ovat jaossa läpi koko markkinointiekosysteemin kanavien ja julkaisualustojen. Ei-digiys ei selity ainakaan teknologian näkökulmasta.

Kun meidän on ymmärrettävä ja selitettävä modernin elämän uusia ilmiöitä menneen maailman käsitteiden kautta, se kielii siitä, että emme ole vielä sinut uuden teknologian kanssa.

Pertsa digissä

Sadat miljoonat ihmiset julkaisevat ja katsovat päivittäin verkossa miljardeja videoita. Nämä sähköiset tietoverkot ovat perua n. 150 vuoden takaisesta teknologiasta. Ja videot katosivat kodeista ja katukuvasta ja kodinkoneliikkeistä jo vajaa kaksikymmentä vuotta sitten. Paikallisradio ja radio ylipäätään elää uutta kukoistuskautta. Radio, joka on yli sata vuotta vanhaa teknologiaa. Kaikilla on taskussaan puhelin. Ei laitteelle muutakaan järkevää nimeä ole. Ja sekin on yli sata vuotta vanhaa teknologiaa. Sosiaalisen media debatit käydään eri kanavilla. Kanavat ovat televisioteknologian perua noin kahdeksankymmenen vuoden takaa. Kun julkaistaan jotain, niin puhutaan samoin sanoin kuin ensimmäisen suomalaisen sanomalehden julkaisija vuonna 1771. Mikäli postaaminen on edelleen käypä termi sosiaalisen median kanavaissa, niin samaa se oli muutama sata puotta sitten kun postin lähettäminen alkoi kehittyä. Digiys ei selity ainakaan teknologian näkökulmasta.

Menneen maailman ilmiöt uusien asioiden selittäjinä

Tietoverkoista ei puhuta digitietoverkkoina. Videoista ei puhuta digivideoina ( ei enää ). Radiosta ei puhuta digiradiona ( joskus puhuttiin ). Puhelin ei ole digipuhelin. Tv-teknologiasta on katoamassa viittaaminen digikanaviin. Sähköposti ei ole digipostia. Julkaiseminen ei ole digijulkaisemista. Ei tietenkään, koska on itsestään selvää, että koko ekosysteemi on läpeensä digitalisoitu. Mutta syystä tai toisesta markkinoinnin eri jakelukanavat, joissa teknologia on uutta, ovat digikanavia !?

Pitääkö markkinoinnin – tuon kehityksen airueen – silti edelleen olla erikseen digimarkkinointia ja jotain muuta markkinointia?

Digitalisaatio aikamme kielenkäytössä vähän laajemmin

Viime aikojen puhutuimpia aiheita ovat olleet ilmastonmuutos, korona, sote, sota, koronakriisi, usa:n presidentinvaalit, tieliikenteen tullimaksut, vaihtoehtoiset totuudet, 5G -verkot, Nato, kivijalkakauppojen ahdinko, pakolaiskriisi, brexit, informaatiosota, hybridivaikuttaminen, EU:n tukirahat, talouskriisit, tietoturvaloukkaukset .. ja mitä niitä onkaan.

Osa koskettaa kaikkia tämän planeetan eläviä olentoja; osa ei kiinnosta muita kuin meitä suomalaisia; osa liittyy politiikkaan; jotkin ihmisoikeuksiin; osa vallantavoitteluun; osa talouteen. 

Digitukirahat, digitietoturvaloukkaukset ja digibrexit

Kaikissa näissä ilmiöissä yhtenä yhdistävänä tekijänä – joko vaikuttimena, katalyyttinä, mahdollistajana, ongelman ytimenä tai ratkaisun avaimena – voi nähdä digitalisaation. Ja myös sen, että yhteenkään niistä ei ole tarvetta liittää prepositiota “digi”, kertomaan sitä, että digitalisaatio on vahvasti osa ongelmaa tai ratkaisua. 

Ilmastonmuutos ei ole “digi-ilmastonmuutos”, vaikka juuri digitaalisuuden mahdollisuudet monilla yhteiskunnan aloilla mahdollistavat ympäristöä vähemmän kuormittavan elämäntavan. Tieliikenteen tullimaksut eivät ole “digitullimaksuja”, koska yhteinen tietoisuutemme on, että tämän päivän tietoyhteiskunnassa digitaalisuus on siihen ainoa käyttökelpoinen ratkaisu. Informaatiosota ei ole “digi-informaatiosotaa” vaikka sen taistelukenttänä ovat juurikin digitaaliset alustat. Ja tietoturvaloukkaukset eivät ole “digitietoturvaloukkauksia”. EU:n tukirahat eivät ole digitukirahoja, vaikka tuskin EU:n rekat setelikuormia kuljettavat.

Mistä se “digi” tuli jäädäkseen edeltämään sanaa markkinointi? Itse ainakin haluaisin nähdä digi-markkinoinnin ihan oikean markkinoinnin asemassa ja poistaisin vähättelevän prepostion. Ja itseasiassa, olisiko oikeamman kuuloinen nimitys digitaalinen asiakaspolku?

Markkinoinnin – tuon kehityksen airueen – pitää edelleen olla erikseen ajatus-siiloissa digimarkkinointia ja jotain muuta markkinointia. Jostain syystä.

Onko markkinointi, ja vaikuttaminen, teknologiakysymys? Lue tästä.