Mikä on konsepti? Tämä kysymys tulee vastaan yllättävän usein. Ilmaisua käytetään monessa tarkoituksessa, eikä ole yhtä oikeaa, väärää tai tyhjentävää vastausta. Mutta tarjoan arvioitavaksesi tämän – erityisesti suunnittelutyön näkökulmasta.

Ajattelutyötä, tutkimusta, tunteita, havainnointia, päättelyä, ongelmanratkaisua

Konseptisuunnittelu on ajatustyötä sekä päätelmien, mielipiteiden ja työn tulosten esittämistä. On vaihtelevia mielipiteitä ja näkemyksiä tai jopa koulukuntia tiettyjen menetelmien sopivuudesta eri sovellusalueille. Parhaimmillaan, ja oikeassa käyttötarkoituksessa, erilaiset apuvälineet voivatkin jouduttaa työtä, ja ovat hyödyksi etenkin lopulta konseptin esitysmuotoon saattamisessa. Mitä tahansa apuvälinettä käyttääkin tai ei käytä, se ei poista ajattelutyön, tunteiden, päättelyn, havainnoinnin ja ongelmanratkaisun perustavanlaatuista merkitystä konseptisuunnittelussa.

Valmiutta luopua kaikkein rakkaimmilta tuntuneista vaihtoehdoista

Konseptisuunnitteluvaiheessa kannattaa pitäytyä viemästä suunnitelmia päätöksiin. Ajatukset avoinna vaihtoehdoille – ja vasta kun kokonaisuus alkaa hahmottua ja vaihtoehtoiset polut on tutkittu – kannattaa muodostaa mielipiteitä, mitä voisi tavoitella lopullisessa, konseptin ohjaamassa toteutuksessa. Ja kuten kaikessa suunnittelussa, myös konseptisuunnittelussa on tarvittaessa oltava valmis luopumaan kaikkein rakkaimmilta tuntuneista vaihtoehdoista; ja toisaalta kannattaa myös olla valmis taistelemaan niiden puolesta.

Mitä sitten tarkoittaa se itse ”konsepti”? Yhtä totuutta ei siis ole; eikä yksi selitys tee vääräksi toista näkemystä. Perustan oman kuvailuni siihen, miten olen itse asian kokenut omassa todellisuudessani.

Periaatekuvaus kokonaisuudesta jonkin aikeen toteutumiseksi

Konsepti on abstraktio; periaatekuvaus tai toimenpidesuunnitelma kokonaisuudesta jonkin aikeen tai suunnitelman toteutumiseksi. Konsepti voi olla myös toimintamalli, joka luo ohjaavat puitteet tietylle toteutukselle. Konsepti voi myös sisältää suunnitelman menettelystä ja toimenpiteistä. Konseptin voi ajatella olevan minkä tahansa toimenpidekokonaisuuden perusta, tai dna.

Toimenpiteiden kokonaisuuden perusta

Konsepti ei korvaa strategiaa. Kääntäen: ennen konseptia tulisi olla selvillä strategia. Konseptin tarkoitus on olla perusta, johon tukeutuen viedään strategiaa elävään elämään käytännön toimenpiteillä. Nyt jo kuluneella termillä “jalkauttaminen” on alunperin haluttu tarkoittaa nimenomaan toimenpidesuunnitelmaa, eli konseptia, eikä niinkään faktisia käytännön toimenpiteitä, missä merkityksessa sitä usein on käytetty.

“Konsepti” käsitteenä ei sisällä päätelmää siitä, minkä laajuinen asia on, tai onko kyse laivanrakennuksesta, markkinoinnista, teollisuuden prosesseista tai vaikkapa ravintolasta. Markkinoinnin yhteydessä konsepti käsitteenä kietoutuu moneen asiaan ja konsepti voi sisältää tai määritellä jo jotain oleellista liiketoimintastrategiasta tai brändi-, markkinointi- tai sisältöstrategiasta, kohderyhmistä, tuotesuunnittelusta, tuotteista, palveluista, mainonnasta jne. – tai se voi perustua näistä lähteviin päätelmiin.

Aloittaessa ei ole vielä tiedossa mikä on lopputulos

Konseptilla ei ole määrämittaa tai yhteismitallista vertailuarvoa. Minkä tahansa uniikin suunnittelutyön oletus on, että aloittaessa ei ole vielä tarkalleen tiedossa mikä työn lopputulos on. Tai jos näin on, niin silloin ei enää ole kysymys konseptityöstä vaan toimeenpanosta tai toteutus- tai tuotantosuunnitelmasta.

Konseptin kokonaisuutta ohjaava vaikutus on suuri

Miksi konseptia tarvitaan? Konseptisuunnitteluun ei ole tarkoitus eikä syytä käyttää viikkokausia, jos kysymys on pienestä asiasta. Joskus muutaman tunnin perustyö riittää. Joskus työn taas täytyy olla perusteellisempaa. Konseptisuunnittelun osuus kokonaisuuteen käytettävästä ajasta – ja kustannuksista – voi olla pieni, mutta sen kokonaisuutta ohjaava vaikutus on suuri.

On moneen kertaan koettua, että jos oikaistaan heti alussa ja käytäntö alkaa ohjata työtä, ja peruspäätelmät tehdään taaksepäin todentaen vasta toteutusvaiheessa, niin tiedossa on laatuun liittyviä hankaluuksia ja käsiin hajoava budjetti. Valmista työtä joudutaan muuttamaan jälkijättöisesti ja tästä aiheutuviin kustannusylityksiin kukaan ei ollut varautunut. Tiedossa on riita rahasta ja syyllisen hakua huonolle ja kauas toiveista jääneelle toteutukselle.

Konseptityö ei ole välttämätöntä

Konseptityö ei ole aina välttämätöntä tai edes tarpeellista. Asioita ja kokonaisuuksia voi toki suunnitella ja toteuttaa myös ilman konseptia – etenkin, jos tiedossa on kaikki olennaiset asiaan vaikuttavat tekijät. Tai jos kysymyksessä on monistettava kokonaisuus, joka on ennestään tuttu, on luontevaa edetä toteutukseen ilman pakotettua konseptisuunnittelua.

. . . . . .

Lue palvelumuotoilusta
Lue, mikä on brändi ?

. . . . . .

Timo Keinänen on tutkimusmatkailija, palvelumuotoilija, kirjoittaja, konseptisuunnittelija, designer sekä art director.
”Uskon, että kannattaa olla oma itsensä, koska kaikki muut roolit ovat jo varattuja. Jos sinulla on tilaisuus kertoa mielipide, kerro omasi.” 

helloyes.fi -kirjoitukset edustavat vain omia mielipiteitäni.