Onko tieto vain sattuman oikku evoluutiossa?

Tieto on yksi universumin ihmeellisyyksistä: tietoa voi jakaa ja kopioida äärettömästi sen lainkaan kulumatta. Sillä, jakaako tiedon kahdelle ihmiselle tai kahdelle miljardille ihmiselle, ei ole vaikutusta itse tietoon. Se ei kulu. Muuttumista toki tapahtuu kunkin yksilön omissa ajatuksissa välittömästi, kun tieto on vastaanotettu. Ja sekin on ihmeellistä.

Emme tiedä, onko tieto vain ihmiskunnan lyhyen historian ajan kehitysoikku; vai osa jotain suurempaa tai pienempää ulottuvuutta. 

Ihmisen aivot ovat edelleen samassa evoluutiovaiheessa kuin kivikaudella modernin ihmisen ilmaantumisen aikakaudella 60 000 vuotta sitten.

Miten kaikki ympärillämme on mahdollista, jos aivomme ovat periaatteessa samanlaiset kuin vapaina luonnossa eläneillä esivanhemmillamme tuhansia ja kymmeniä tuhansia vuosia sitten?! Vastaus on, että olemme oppineet käyttämään aivojamme, vaikkakin vain murto-osaa niiden kapasiteetista. Olemme kehittyneet hyödyntämään tietoa organisoimalla tietoa. Kun tieto on sopivissa palasissa, kykenemme yhdistelemään aiemmin opittua ja uutta. 

Olemme kehittyneet hyödyntämään tietoa organisoimalla tietoa

Satojen ja tuhansien vuosien ajan, tarvittavan tiedon määrä oli vähäinen ja ihmisten kyky ymmärtää ja jäsennellä tietoa oli hyvin rajallinen. Tiedon määrän kasvaessa ihmiskunta ja yhteiskunnat ovat kehittyneet. Tietoa on opittu dokumentoimaan ja sen jäsentelyn ja hyödyntämisen menetelmät ovat kehittyneet.

Tähän päivään mennessä tiedon määrä on kasvanut “valovuosien eksponenteissa” verrattuna aikaan esimerkiksi tuhat vuotta sitten.

Modernissa tietoyhteiskunnassa tieto on ilmaista ja – periaatteessa – kaikkien saatavilla. Tietoa on saatavilla enemmän kuin koskaan ja dokumentoidun tiedon määrä lisääntyy rajattomalta tuntuvalla kasvuvauhdilla. Käytettävissä olevan ja välttämättömän tiedon määrä on johtanut siihen, että kykymme ymmärtää ympäröivää maailmaa ja edellytyksemme toimia yhä monimutkaisemmaksi kehittyvässä tietoyhteiskunnassa on joutunut koetukselle. 

Ihmisen kyky ymmärtää ja jäsennellä tietoa on hyvin rajallinen

Koska ihmisen aivot eivät pysy tiedon määrän ja laadun kehityksen mukana, meidän on täytynyt löytää aivojemme kehitysvaiheeseen sopivat menetelmät käyttää tietoa. 

Tiedon tulee olla jäsenneltyä ja tarjolla siten, että yksittäiseen asiaan tai monimutkaiseen asiakokonaisuuteen liittyvä tiedon käsittely ja tiedon hyödyntämisen seuraamusten arviointi on ihmisaivoille mahdollista.

Viestintäteknologian kehitys viimeisinä vuosikymmeninä ei muuta miksikään satojen tuhansien vuosien kehitysprosessia aivoissamme. Nykyinen tieto- ja viestintätulva on parhaimmillaan vasta saanut hereille supermuovautuvassa aivojärjestelmässämme sen kehityskulun, jonka seurauksia todennetaan vasta kauan meidän jälkeemme. 

Ihmisen aivot eivät ole kehittyneet lainkaan kuudessakymmenessä tuhannessa vuodessa

Kehittyneen yhteiskunnan ja talouden keskeisiä fundamentteja ovat: ihmiset ja luonto; ympäristö ja infrastruktuuri; tieto ja informaatio; vuorovaikutus ja kognitio; sekä vaihdanta eli talous.

Sekä aika. Aivan viime vuosikymmenien – tai vuosien – kehityksessä kriittiseksi peruskomponentiksi on tullut myös aika.

Saatavilla olevan tiedon arvo saattaa sitoutua vain hyvin lyhyeen aikajänteeseen. Ja hyödyllisen tai välttämättömän tiedon ymmärtämiseen käytettävissä oleva aika voi olla erittäin lyhyt.

Kyky tiedon yhdistelyyn ja jäsentelyyn; sekä kyky tietokokonaisuuksien keskinäisten vaikutusten ja niiden välisen vaihdon ymmärtämiseen mahdollistaa kyvyn tulkita yksilöiden, ympäröivän maailman ja yhteiskunnan ilmiöitä; ja myös vaikuttaa niihin.

Mitä ovat neuronit?
Tutustu työnäytteisiini
Lue täältä strategiasta
Mikä on konsepti? Lue täältä

. . . . . .

Timo Keinänen on tutkimusmatkailija, konseptisuunnittelija, palvelumuotoilija, kirjoittaja, designer sekä art director.
”Kannattaa olla oma itsensä, sillä kaikki muut roolit ovat jo varattuja. Jos sinulla on tilaisuus kertoa mielipide, kerro omasi.” 

helloyes.fi -kirjoitukset edustavat vain omia mielipiteitäni.