Mikä on konsepti ?

Tämä kysymys tulee vastaan yllättävän usein.

Konseptisuunnittelu on ajatustyötä sekä sen päätelmien ja tulosten saattamista esitettäväksi. Konseptisuunnittelun yhteydessä puhutaan paljon käytettävistä työkaluista ja ohjelmistoista. On jopa koulukuntia näiden työkalujen paremmuudesta eri sovellusalueille. Parhaimmillaan, ja oikeassa käyttötarkoituksessa, erilaiset apuvälineet voivatkin jouduttaa työtä, ja ovat hyödyksi etenkin lopulta konseptin esitysmuotoon saattamisessa. Mitä tahansa apuvälinettä käyttääkin, se ei poista ajattelutyön ja päättelyn perustavanlaatuista merkitystä konseptisuunnittelussa.

Konseptisuunnitteluvaiheessa on pitäydyttävä tekemästä liian pitkälle meneviä suunnitelmia. Mieli on pidettävä avoinna vaihtoehdoille ja vasta kun kokonaisuus alkaa hahmottua ja vaihtoehtoiset polut on tutkittu, kannattaa muodostaa mielipiteitä, mitä voisi tavoitella lopullisessa, konseptin ohjaamassa toteutuksessa. Ja niin kuin kaikessa suunnittelussa, myös konseptisuunnittelussa on oltava valmis luopumaan kaikkein rakkaimmalta tuntuneista vaihtoehdoista; mutta kannattaa myös olla valmis taistelemaan niiden puolesta.

Mitä sitten tarkoittaa se itse konsepti? Yhtä totuutta ei ole; eikä yksi selitys tee vääräksi toista näkemystä. Perustan tämän kuvailuni siihen, miten olen itse asian kokenut omassa todellisuudessani.

Konsepti on abstraktio; periaatekuvaus tai toimenpidesuunnitelma kokonaisuudesta jonkin aikeen toteutumiseksi. Konsepti voi olla myös toimintamalli, joka luo ohjaavat puitteet tietylle toteutukselle. Konsepti voi myös sisältää suunnitelman menettelystä ja toimenpiteistä. Konseptin voi ajatella olevan minkä tahansa toimenpidekokonaisuuden perusta, tai dna.

Konsepti ei korvaa strategiaa. Kääntäen: ennen konseptia tulisi olla selvillä strategia. Konseptin tarkoitus on olla perusta, johon tukeutuen viedään strategiaa elävään elämään käytännön toimenpiteillä. Nyt jo kuluneella termillä “jalkauttaminen” on alunperin haluttu tarkoittaa nimenomaan toimenpidesuunnitelmaa, eli konseptia, eikä niinkään faktisia käytännön toimenpiteitä, missä merkityksessa sitä usein on käytetty.

“Konsepti” käsitteenä ei sisällä päätelmää siitä, minkä laajuinen asia on, tai onko kyse laivanrakennuksesta, markkinoinnista tai vaikkapa ravintolasta. Markkinoinnin yhteydessä konsepti käsitteenä kietoutuu moneen asiaan ja konsepti voi sisältää tai määritellä jo jotain oleellista liiketoimintastrategiasta tai brändi-, markkinointi- tai sisältöstrategiasta, kohderyhmistä, tuotesuunnittelusta, tuotteista, palveluista, mainonnasta jne. – tai se voi perustua näistä lähteviin päätelmiin.

“Uniikin suunnittelutyön oletus on, että aloittaessa ei ole vielä tiedossa mikä työn lopputulos on.”

Konseptilla ei ole määrämittaa tai yhteismitallista vertailuarvoa. Uniikin suunnittelutyön oletus on, että aloittaessa ei ole vielä tiedossa mikä työn lopputulos on. Tai jos näin on, niin silloin ei puhuta konseptista vaan toteutus- tai tuotantosuunnitelmasta.

Miksi konseptia tarvitaan? Konseptisuunnitteluun ei ole tarkoitus eikä syytä käyttää viikkokausia, jos kysymys on pienestä asiasta. Joskus muutaman tunnin perustyö riittää. Joskus työn täytyy olla perusteellisempaa. Konseptisuunnittelun osuus kokonaisuuteen käytettävästä ajasta – ja kustannuksista – on pieni, mutta sen kokonaisuutta ohjaava vaikutus on suuri. On moneen kertaan koettua, että jos oikaistaan heti alussa ja käytäntö alkaa ohjata hanketta, ja peruspäätelmät tehdään vasta toteutusvaiheessa, niin tiedossa on laatuun liittyviä hankaluuksia ja käsiin hajoava budjetti. Valmista työtä joudutaan muuttamaan jälkijättöisesti ja tästä aiheutuviin kustannusylityksiin kukaan ei ollut varautunut. Tiedossa on riita rahasta ja syyllisen hakua huonolle ja kauas toiveista jääneelle toteutukselle.

Konseptityö ei ole aina välttämätöntä tai edes tarpeellista. Asioita ja kokonaisuuksia voi toki suunnitella ja toteuttaa myös ilman konseptia – etenkin, jos tiedossa on kaikki olennaiset asiaan vaikuttavat komponentit. Tai jos kysymyksessä on monistettava kokonaisuus, joka on ennestään tuttu, on luontevaa edetä toteutukseen ilman pakotettua konseptisuunnittelua.

. . . . . .

Timo Keinänen on tutkimusmatkailija, konseptisuunnittelija, strategi ja art director.
”Uskon, että kannattaa olla oma itsensä, koska kaikki muut roolit ovat jo varattuja. Jos sinulla on tilaisuus kertoa mielipide, kerro omasi.” 

helloyes.fi -kirjoitukset edustavat vain omia mielipiteitäni.