Mikä on konsepti?

Mikä on konsepti? Tämä kysymys tulee vastaan yllättävän usein. Ilmaisu on käytössä monessa yhteydessä, eikä ole yhtä oikeaa, väärää tai tyhjentävää vastausta. Tarjoan arvioitavaksesi tämän selityksen – erityisesti suunnittelutyön näkökulmasta. Mutta varoitan: mansplaining ahead ;-D

Monilla suunnittelutyön alueilla työn edellytykset liittyvät jonkin tietyn ammatin muodolliseen pätevyyteen. Etenemismenetelmänä konseptisuunnittelu ei liity mihinkään tiettyyn pätevyyteen tai määritelmälliseen osaamiseen.

Havainnointia ja päättelyä

Konseptisuunnittelulle tunnisteista voi olla täysin systemaattinen eteneminen ja osittain vapaan ajatusvirran, mielipiteiden, tunteiden, kokeilujen ja päätelmien ohjaamaa, ja polveilevaa etenemistä; ja todennäköisimmin näiden yhdistelmää. Menetelmien sopivuus tai käyttökelpoisuus ei ole riippuvainen sovellusalueesta. Parhaimmillaan, ja oikeassa käyttötarkoituksessa, myös erilaiset apumenetelmät voivat jouduttaa työtä, ja ovat hyödyksi etenkin lopulta työn esitysmuotoon saattamisessa. Mitä tahansa menettelyä käyttääkin – tai ei käytä – se ei poista ajattelutyön, tunteiden, havainnoinnin ja ongelmanratkaisun, sekä omien päätelmien perustavanlaatuista merkitystä suunnittelussa.

Valmiutta luopua vaihtoehdoista

Konseptisuunnittelussa kannattaa pitäytyä viemästä suunnitelmia lopullisiin päätöksiin asti. Ajatukset avoinna vaihtoehdoille – ja vasta, kun kokonaisuus alkaa hahmottua ja vaihtoehtoiset polut on tutkittu – kannattaa muodostaa näkymää, mitä voisi tavoitella lopullisessa, konseptin ohjaamassa toteutuksessa. Ja kuten kaikessa suunnittelussa, myös konseptisuunnittelussa on tarvittaessa oltava valmis luopumaan kaikkein rakkaimmilta tuntuneista vaihtoehdoista; ja toisaalta kannattaa myös olla valmis ”taistelemaan” niiden puolesta.

Mitä sitten tarkoittaa se ”konsepti”?

Yhtä totuutta ei ole; eikä yksi selitys tee vääräksi toista näkemystä. Perustan tämän oman kuvailuni siihen, miten olen itse asian kokenut omassa todellisuudessani. Epäilemättä on olemassa muita, aivan yhtä päteviä tai jopa parempia näkemyksiä asiasta.

Periaatekuvaus kokonaisuudesta

Konseptia voi ajatella abstraktiona; periaatekuvaus tai toimenpidesuunnitelma kokonaisuudesta jonkin aikeen tai suunnitelman toteutumiseksi. Konsepti voi olla myös toimintamalli, joka luo ohjaavat puitteet tietylle toteutukselle. Konsepti voi myös sisältää suunnitelman menettelystä ja toimenpiteistä. Konsepti voi olla minkä tahansa toimenpidekokonaisuuden perusta, tai dna.

Toimenpidekokonaisuuden perusta

Konsepti ei korvaa strategiaa. Kääntäen: ennen konseptia tulisi olla selvillä strategia. Konseptin tarkoitus on olla perusta, johon tukeutuen viedään strategiaa elävään elämään käytännön toimenpiteillä. Strategian kontekstissa puhkikulunut termi “jalkauttaminen” on paremmassa merkityksessä kuvaamaan toimenpidekokonaisuutta, eli konseptia, eikä niinkään yksittäisiä toimenpiteitä, missä merkityksessa sitä usein on käytetty.

“Konsepti” käsitteenä ei sisällä päätelmää siitä, minkä laajuinen asia on, tai onko kyse laivanrakennuksesta, markkinoinnista, teollisuuden prosesseista tai vaikkapa ravintolasta. Markkinoinnin yhteydessä konsepti käsitteenä kietoutuu moneen asiaan ja konsepti voi sisältää tai määritellä jo jotain oleellista liiketoimintastrategiasta tai brändi-, markkinointi- tai sisältöstrategiasta, kohderyhmistä, tuotesuunnittelusta, tuotteista, palveluista, mainonnasta jne. – tai se voi perustua näistä lähteviin päätelmiin.

Alussa ei ole tiedossa, mikä on lopputulos

Konseptilla ei ole määrämittaa tai yhteismitallista vertailuarvoa. Minkä tahansa uniikin suunnittelutyön oletus on, että aloittaessa ei ole vielä tarkalleen tiedossa mikä työn lopputulos on. Tai jos on, niin silloin ei enää ole kysymys konseptityöstä vaan toimeenpanosta tai toteutus- tai tuotantosuunnitelmasta.

Konseptin ohjaava vaikutus on suuri

Miksi konseptia tarvitaan? Konseptisuunnitteluun ei ole tarkoitus eikä syytä käyttää viikkokausia, jos kysymys on pienestä asiasta. Joskus muutaman tunnin perustyö riittää. Joskus työn taas täytyy olla perusteellisempaa. Konseptisuunnittelun osuus kokonaisuuteen käytettävästä ajasta – ja kustannuksista – voi olla pieni, mutta sen kokonaisuutta ohjaava vaikutus on suuri.

On moneen kertaan koettua, että jos oikaistaan heti alussa ja käytäntö alkaa ohjata työtä, ja peruspäätelmät tehdään taaksepäin todentaen vasta toteutusvaiheessa, niin tiedossa on laatuun liittyviä hankaluuksia ja käsiin hajoava budjetti. Valmista työtä joudutaan muuttamaan jälkijättöisesti ja tästä aiheutuviin kustannusylityksiin kukaan ei ollut varautunut. Tiedossa on riita rahasta ja syyllisen hakua huonolle ja kauas toiveista jääneelle toteutukselle.

Konseptityö ei ole välttämätöntä

Konseptityö ei ole aina välttämätöntä tai edes tarpeellista. Asioita ja kokonaisuuksia voi toki suunnitella ja toteuttaa myös ilman konseptia – etenkin, jos tiedossa on kaikki olennaiset asiaan vaikuttavat tekijät. Tai jos kysymyksessä on monistettava kokonaisuus, joka on ennestään tuttu, on luontevaa edetä toteutukseen ilman pakotettua konseptisuunnittelua.