Mitä on luovuus?

Kaikkiin planeettamme eliöihin on evoluution saatossa kehittynyt ihmeellinen voima – elämän mahdollistava ja elämää ylläpitävä voima.

Tämä, myös ihmiselle kehittynyt voima ja kyky, on mahdollistanut selviytymisen. Päivittäisestä elämästä hengissä selviäminen on edellyttänyt – ja edellyttää yhä – eteen tulevien tilanteiden, asioiden, ongelmien ja mahdollisuuksien tunnistamista ja analysointia. Ongelmanratkaisu sekä sopeutuminen ja muuntautuminen alati vaihteleviin olosuhteisiin ja ympäristön muutoksiin on selviytymisen perusta. Kun kaikkiin asioihin ei ole mahdollista reagoida toistuvasti samalla tavoin, on ollut tarpeen kehittyä lajeina toimimaan tilanteen edellyttävällä tavalla eri tavoin sopeutuen – luovasti.

Ja itseasiassa: muuttuviin olosuhteisiin sopeutumisessa monet eläin- ja kasvikunnan edustajat ovat ihmiskuntaa paljon pidemmällä, paljon taitavampia ja huomattavan paljon pidemmän evoluutiokaaren ohjaamia. 

Luovuus on herkkyyttä

Inhimmillistä luovuutta ei voi ajatella yksinomaan mihinkään tiettyyn elämänalueesen liittyvänä asiana, ominaisuutena, osaamisena tai toimintamallina. Inhimmillinen luovuus on kykyä soveltaa uusia ja tuttuja asioita; muunnellen ja yhdistellen niitä uudella tavalla, ja luoden näin taas uusia asioita ja olosuhteita taas edelleen sovellettaviksi, yhdisteltäviksi ja muunneltaviksi uusilla tai vaihtoehtoisilla tavoilla.

Inhimmillinen luovuus on uteliaisuutta ja herkkyyttä ajatella ja aikaansaada asioita, joita ei vielä ole olemassa. 

Luovuus on innovoivaa ajattelua

Paljon halutaan ”ideoita” ja ihannoidaan ”nopeaa ideointikykyä” ja pidetään sitä nk. luovuuden tunnuspiirteenä ja mittarina. Mutta eri tavoin ajattelevilla luovuus virtaa lukuisin eri tavoin. Joltakulta ideoita putoaa hihasta ravistamalla ja uutta generoivaa ajatusvirtaa tulee suorastaan liukuhihnalta. Toisella taas ajatukset jäsentyvät ja tulevat esiin pidemmän pohdinnan kautta. Jollekin on parasta pohtia asioita ensin yksin ja sitten altistaa ajatuksensa muille. Toinen taas tarvitsee juuri muita ympärilleen vuorovaikutukseen, syttyäkseen liekkeihin. Jollekin on tärkeää käyttää teknisiä apuvälineitä. Ja toiselle taas asiat ovat kirkkaina omassa mielessä. Mikään tapa tai menettely ei ole oikein tai väärin eikä tee toista tapaa paremmaksi tai huonommaksi. 

Luovuus virtaa lukuisin eri tavoin.

Luovuus on toimeenpanokykyä

”Ideoiden” nopea tuottaminen osoittaa vilkasta mielikuvitusta. Arvoa tuottavaa luovuutta esiintyy, kun pystyy myös kanavoimaan mielikuvituksen ajatusvirran käytäntöön – todennettavina ja toteutuskelpoisina, aineettomina tai käsin kosketeltavina asioina ( esim. konsepti, tieteellinen teoria, teknologia, musiikkikoostumus, vitsi, laulun sanoitus, logistinen järjestelmä, kone, kirja, maalaus, rakennelma jne ). 

Arjen ja työelämän luovuus on aikaansaamista.

Luovuus yritystoiminnassa

Jokin historiallinen kehitys on johtanut siihen, että etenkin yrityselämässä luova ajattelu – aka luovuus – on usein vain jollekin tietylle yrityksen funktiolle osoitettu työtehtävä; tai firman alihankkijalle ulkoistettu ostopalvelu. Eikä ole harvinaista, että asian ympärille on saatu aikaan konfrontaatio asettamalla luovuus ja tuloksellisuus vastakkain. Voisiko enempää väärin olla! Innovatiivisen ajattelun ja aikaansaamisen, ja lopulta yrityksen liiketoiminnan tuloksen, tulee olla asioita samalta tapahtumien aikajanalta ja vaikutusketjulta.

Erilaisiin yrityksiin tutustumalla ja yritystoiminnan eri osa-alueita, toimintoja, yksiköitä ja toimintamalleja tarkastelemalla sekä kuulemalla varsin yleisiä käsityksiä ”luovan työn” roolista, voi päätyä ajattelemaan, että valtava potentiaali menestystä ja hyvinvointia odottaa niitä yrityksiä, joissa luovuus ymmärretään innovatiivisena ajatteluna ja aikaansaamisena. Ja kaikkia koskevana asiana. Onneksi niitä yrityksiä on.

Aikaansaaminen -> liiketoiminnan tulos

Onko luovuus monopoli? 

Luovuutta ei millään muotoa voi liittää yksinomaan esimerkiksi esittäviin taiteisiin, kirjallisuuteen, lääketieteelliseen tutkimukseen, arkkitehtuuriin tai vaikkapa markkinointiin. Eikä luovuutta voi selittää vain mainosnokkeluutena – vaikkakin juuri jokaisen arkielämässä näkyvässä oivaltavassa mainonnassa innovoiva ajattelu ja nopea aikaansaaminen voivat kiteytyä esimerkillisesti.

Onko luovuus mittayksikkö?

Luovuus ilmiönä ja käsitteenä ei sisällä tietoa siitä, minkä laajuinen asia se on, tai sitä onko kyse avaruuden valloittamisesta, kirjanpidosta vai markkinointikonseptista. Luovuudella ei ole tilavuutta, todennettavaa mittaa, lukumäärää eikä yhteismitallista vertailuarvoa.

Voiko luovuutta johtaa?

Monilla elämän ja työelämän alueilla toimivat ja työskentelevät ovat etuoikeutetussa asemassa, jossa on sallittua ja toivottavaa toimia lajillemme tyypillisesti – hyödyntäen voimaa, jonka yhteinen kehityshistoriamme on tuottanut. Tämän etuoikeuden kuuluisi olla oletusarvo kaikilla!

Luovan suunnittelutyön hedelmällisin kasvualusta on kriittisen ajattelun ja innovoivan aikaansaamisen kannustava ilmapiiri. Salliva monimuotoisuus syntyy erilaisuudesta – ei samankaltaisuudesta. Koska asioissa ei aina ole oikeaa tai väärää, tarvitaan riippumatonta ajattelua, muiden työn arvostusta, nöyryyttä ja rohkeutta.

Hierarkinen johtaminen sopii huonosti luovan suunnittelutyön organisointiin ja ohjaamiseen. Innovaatiot ja rohkeat ajatukset eivät pääse päivänvaloon matriisiorganisaatiossa. Luova johtaja tunnistaa potentiaalin ja raivaa sille elintilaa. Hän kuuntelee ja kannustaa; tukee ja tekee; innostaa ja innostuu. Vain joitakin mainitakseni.

Luovuus on luonnonvoima

Luovuus on kaikkiin planeettamme eliöihin kehittynyt supervoima. Luovuus olet Sinä.