Asiakasdata kilpailuetuna.

Kyky kilpailla tarkoittaa, edellytyksiä tasavahvaan kilpaan.

Tasavahvojen osapuolten kilpailussa voittaja selviää yleensä vasta uuvuttavan kilpailusuoritteen jälkeen. Tai aiemmin kilpailun edetessä, mikäli osapuolista joku sortuu virheeseen tai väsyy matkalla tai jokin muu odottamaton tapahtuma antaa vastustajalle edun kilpailussa. Voi siis ajatella että kilpailukyky on eräänlainen pelilisenssi, joka itsessään ei vielä lupaa muuta kuin vain mahdollisuuden tavoitella paremmuutta.

Kilpailukyvyn sijaan – tai ainakin sen lisäksi – pitäisi olla kiinnostunut siitä, miten tulemme olemaan erilaisia ja parempia kuin muut ja mitkä asiat tuovat meille kilpailuetua suhteessa muihin. On siis oltava ominaisuuksia olla parempi kuin muut.

Viime vuosina asiakasdata on tuonut tälläistä kilpailuetua edistyksellisille kaupan toimijoille.

Mutta massiivinen asiakasdata ja kohdistaminen ei ole oikotie kuluttajan lompakkoon, jos ei ole asiakkaiden arvostuksissa kärkijoukossa. Dataa keräävien kaupan – suurten ja pienten – toimijoiden keskinäiset suhteet demokratisoituvat, koska kaikilla on pian sama data kaikista ihmisistä. Suuret ketjut kanta-asiakasohjelmineen, ja pienet perässä omalla tai ostetulla asiakasdatalla, jauhavat markkinoinnin automaatiolla asiakasviestintää kanavat täyteen.

Elämme viestintäkanavien yltäkylläisyydessä.

Asiakasdatan määrä ei enää ole kilpailuetu. Elämme viestintäkanavien yltäkylläisyydessä lukuisiin mediakupliin erityneinä. Se jakaa kohderyhmiä aina vain pienempiin osiin ja kanaviin, ja luo siten alati uusia odotuksia markkinoinnin mikrokohdistamiseen ja sitouttaviin sisältöihin.

Kanavat täyttyvät toinen toistaan näkyvämmäksi pyrkivistä viesteistä, joissa ei ole mitään uutta, eikä arvoa lisäävää asiaa. Mikrokohdentaminen ei auta, jos asia ei kiinnosta tai sisältö ei puhuttele. Pian havahdutaan, että on taas kannattavampaa panostaa sisältöihin ja kohdistaa automaatiojärjestelmien budjetit palveluiden tuotekehitykseen.

Markkinointiteknologian kehityksen huipentuma – markkinoinnin automaatio – on luonut harhan, että tunnistaminen ja kohdistaminen ovat riittävät eväät moderniin markkinointiin. Kun kuluttajan näkökenttä mediassa tapetoituu esimerkiksi tarjouksista hankkia uudet talvirenkaat autoon – juuri, kun on hankkinut ne uudet talvirenkaat – on helppo ymmärtää, että vielä ei ole nähty parasta, mitä digitalisaatio voi markkinointiin tuoda. Pelkkään historiatietoon perustuva analytiikka ei tee markkinoinnista älykästä tai vastaanottajaa puhuttelevaa.

Markkinointi ei ole teknologiakysymys. 

Lähes kaikki ovat tavoitettavissa verkossa, ja se on astronomisen huikea potentiaali. Modernin markkinoinin mahdollisuudet pieniin osabudjetteihin, kohdentamiseen, vuorovaikutukseen ja mitattavuuteen ovat markkinoijan märkä uni.

Modernin markkinoinnin taktiset ilmiöt ovat arkipäivää. Eikã yksikään yritys tai brändi ei ole vakavasti otettava ilman edes yksinkertaista verkkopresenssiä.Verkkosivut, hakukoneoptimointi, hakukonemarkkinointi, vaikuttajamarkkinointi, sisältömarkkinointi ja natiivimainonta, sosiaalisen median markkinointi, dataohjattu markkinointi, markkinoinnin automaatio, inbound- ja outboundmarkkinointi, ctr, cpc, cpa, cpm, roas, kpi .. jne. Ja kokonaisuutena digitalisaatio voi olla myös markkinoinnin strateginen kehys.

Käyttäjädata on dokumentointia menneistä tapahtumista.

Digitalisaatio markkinoinnissa antaa mahdollisuudet yhdistää käyttäjän tunnistaminen viestien kohdistamiseen. Mutta, kun tunnistamisen data tuottaa tyhmää kohdistamista automaatiolla, niin on helppo päätellä, että markkinointi ei kuitenkaan maaliviivalla ole teknologiakysymys.

Uudet kanavat avaavat huikeita näkymiä käyttäjädataan, joka on avain asiakkaan polun analysointiin ja ymmärtämiseen. Käyttäjädata on aina dokumentointia menneistä ja jo tahtuneista asioista. Historiatietojen jalostaminen ymmärrykseksi ja tiedoksi puolestaan antaa mahdollisuuksia ennakointiin.

Elämme kuluttajien diktatuurin aikakautta.

Kuluttamisen ekosysteemi ja asiakkaan maailma sekä tiedonhankinta ja ostopolku on valtaosin digitalisoitunut. Elämme kuluttajien diktatuurin aikakautta ja asiakas käyttää suuren osan aikaa ostopolulsta tutkimalla saatavailla olevaa informaatiota. Usein tieto on samaa tai jopa tarkempaa kuin myyjällä. Ei ole yhdentekevää, mitä informaatiota asiakas kohtaa polun eri vaiheissa, ja miten tämä informaatio on saatavilla. Ja kenen tuottamaa informaatio on; ja onko se tietoa, vai järjestymätöntä dataa vailla merkitysyhteyttä ja järjestystä.

Asiakkaan taluttamisessa ostopolulla eteenpäin tulee tarpeen kyky huolehtia kognitiosta*. Lue enemmän kognitiosta ja palvelumuotoilusta.

* ( kognitio ) Teko tai toiminta tiedon hankkimiseksi ja ymmärtämiseksi ajatusten, tunteiden, kokemusten ja aistien kautta.

. . . . . .

Lue enemmän tiedosta.
Sinä olet dataa.
Mitä ovat neuronit?
Tutustu työnäytteisiini.

. . . . . .

Timo Keinänen on tutkimusmatkailija, palvelumuotoilija, konseptisuunnittelija, kirjoittaja, designer sekä art director.

Kannattaa olla oma itsensä, sillä kaikki muut roolit ovat jo varattuja. Jos sinulla on tilaisuus kertoa mielipide, kerro omasi.

helloyes.fi -kirjoitukset edustavat vain omia mielipiteitäni.